Renu ja Priye

Jyrillä ja minulla on intialaiset kännykkäliittymät. Niiden myötä meille on tullut myös intialaiset etunimet. Jyri on Renu, minä olen Priye. 

Useita kertoja viikossa, ja joskus useita kertoja samana päivänä saamme puhelinoperaattoriltamme hindiksi ja englanniksi tekstiviestejä, jotka alkavat tuttavallisella etunimi-puhuttelulla. Operaattorin lähettämät tekstiviestit liittyvät esimerkiksi laskutukseen. Säännöllisesti muistutetaan tulossa olevasta laskusta, annetaan laskuerittely ja mainostetaan laskun maksamisen helppoutta puhelinoperaattorin oman appin kautta.

Laskuviestien lisäksi tulee mainoksia esimerkiksi liittymään liitettävissä olevista lisäpalveluista, liittymäasiakkaiden saamista alennuksista jne. Lisäksi erityisesti Renu saa jatkuvasti mainoksia monista nettipalveluista joilla miehet etsivät puolisoa. (Renu on naisen etunimi.)

Operaattorin viestien lisäksi saamme toistuvasti väärään numeroon tulevia puheluita ja tuttavallisia WhatsApp-viestejä. Jälkimmäiset on helppo estää ja puheluihin kannattaa jättää vastaamatta. Jos puheluun kuitenkin erehtyy vastaamaan, edessä on epätoivoinen yritys saada soittaja ymmärtämään, ettei hänen kaipaamansa henkilö ole todellakaan haettavissa puhelimeen. Sitkeimmät soittajat eivät usko ensimmäisestä puhelusta, pahimmillaan on tullut neljä peräkkäistä soittoa samasta numerosta. Tästä tilanteesta tulevat mieleen Campinasissa Gustavoa kaivanneet soittajat.

Harhailevat kalusteet

Olemme asuneet talossamme kuukauden, mutta vieläkin puuttuu esimerkiksi valaisimia ja mattoja jne. Osan huonekaluista valitsimme paikanpäällä huonekalukaupassa, osan tilasimme netistä ja loput hoiti meille Jyrin työnantaja omien kanaviensa kautta.

Jyrin työnantajan kautta tulleilla kalusteilla on ollut taipumus viivästyä ja jopa kadota matkallaan meille. Hyvä esimerkki ovat eteiskalusteemme: penkit, joiden alaosassa on kenkäteline sekä seinänaulakko. Penkkien tilaamisen puusepältä piti olla helppo ja nopea juttu – se olisikin ollut, jos tilaus olisi muistettu tehdä heti, kun siitä oli sovittu tai kun siitä ensimmäisen ja toisen kerran muistutimme.

Kun penkit vihdoin olivat valmiit, ne tuotiin ilman ennakkoilmoitusta talollemme. Emme olleet paikalla. Syystä, jota emme edelleenkään ole oppineet ymmärtämään, koko yhteisö uskoo, että briteillä on vara-avain meidän taloomme (ja päinvastoin). Brittinaapurimme olivat joutuneet moneen kertaan toistelemaan ettei heillä todellakaan ollut talomme vara-avaimia. Koska kalusteita ei saatu meidän taloomme, penkinkuljettajan ja hänen apumiehensä looginen ratkaisu tilanteeseen oli kantaa penkit brittinaapuriemme taloon odottamaan paluutamme. Keskustelussa seurasi vaihe, jossa matkalle lähdössä olleet naapurimme toistelivat moneen kertaan, etteivät halunneet ottaa poissaolonsa ajaksi asuntoonsa säilytykseen kalusteitamme. Keskustelu päättyi siihen, että penkinkuljettaja ja hänen apumiehensä nousivat autoon ja ajoivat kalusteidemme kanssa pois.

Kukaan ei tiedä, missä eteispenkkimme olivat seuraavat kaksi viikkoa (mahdollisesti jollain toisella naapurillamme säilytyksessä, kuka tietää). Saimme penkit lopulta haltuumme edellisviikolla.

Eksyneiden eteispenkkien -mysteerin jälkeen pääsimme selvittelemään eksyneen eteisnaulakon tapausta. Ei ole vaikea arvata, miten tapaus sai alkunsa: Naulakkomme tuotiin ilman ennakkoilmoitusta talollemme poissa ollessamme ja yritettiin turhaan viedä naapuriimme säilytykseen. Lopulta Jyrille ilmoitettiin, ettei naulakon toimitus ollut onnistunut. Yksinkertaisinta olisi saattanut olla aloittaa toimitus soittamalla Jyrille ja pyytämällä häntä tulemaan talolle avaamaan ulko-ovi. Toinen lähes yhtä yksinkertainen ratkaisu olisi ollut, että kalusteasiaa Jyrin työpaikalla hoitanut henkilö olisi hakenut Jyriltä vara-avaimen, käynyt avaamassa oven ja palauttanut avaimen sen jälkeen. Naulakon harhailu alueellamme kesti onneksi vain viikon verran. Nyt naulakko on jo paikallaan eteisessämme.

Jyrin työnantaja hoiti myös pihakalusteidemme tilaamisen. Toissa viikolla Jyrille kerrottiin, että kalusteita kuljettanut auto oli matkallaan tänne joutunut onnettomuuteen. Onnettomuudessa olivat kaikki kalusteet hajonneet. Uudesta yrityksestä toimittaa pihakalusteemme ei voitu antaa mitään arviota.

Viime perjantaina brittinaapurin rouva soitti minulle. Vaiteliaat miehet olivat pysäköineet pakettiauton heidän talonsa eteen ja kantaneet sisään  ilman selityksiä kaksi settiä puutarhakalusteita. Rouva tiesi, että heille oli tilattu vain yksi setti. Hänellä oli vahva aavistus siitä, kenelle ylimääräinen setti kuului. Rouva oli ottanut kalusteemme vastaan. Hän ei ollut halunnut riskeerata olevansa osallisena kolmannessa peräkkäisessä kadonneet kalusteet -mysteerissä.

Valistusta jokaiseen tv-hetkeen

Kirjoitin aiemmin tv-ohjelmien leikkaamisesta. Leikkelyn lisäksi tv-ohjelmiin lisätään varoituksia ja valistusta. Esimerkiksi ennen elokuvan alkua tulee teksti tupakoinnin vaaroista ja terveyshaitoista. Sen jälkeen kerrotaan, että vaikka elokuvan hahmoilla on epäterveellisiä tapoja, näyttelijät eivät niitä suosi tai halua edistää.

Ennakkovaroitukset eivät ole kuitenkaan tarpeeksi: aina, kun hahmo tv:ssa sytyttää tupakan, ilmestyy ohjelman päälle teksti, joka kertoo tupakoinnin tappavan. Alkoholista vastaava varoitus tulee, kun hahmo ottaa vaikkapa oluen. Jos kyse on baarikohtauksesta, varoitustekstit pysyvät koko ajan kuvan päällä. Mainoskatkoilla pääsee puolestaan ääneen syöpälääkäri, joka esittelee tupakoinnin suoraan tai välillisesti aiheuttamia syöpälajeja. Valistusta riittää siis jokaiseen tv-hetkeen.

Silloin tällöin ohjelmien aikana kuvaruudun alareunassa kulkee tekstinauha, jossa annetaan ohjeita siihen, miten tehdä valitus mahdollisesti loukkaavaksi kokemastaan sisällöstä. Joskus tupakka- ja alkoholivaroitukset tulevat pelkästään varmuuden vuoksi, vaikka kohtauksessa ei juotaisi tai poltettaisi lainkaan. Olemmekin silloin tällöin miettineet, voisiko ainakin näistä ohjelmien seuraamista haittaavista ylimääräisistä varoitusteksteistä lähettää valituksen ruudussa ilmoitettuun osoitteeseen.

Leikellyt ohjelmasisällöt

Tv-kanavien tarjonta on digiboksin ja lautasantennin ansiosta laaja: uutisia, urheilua, ruoka- ja sisustuskanavia (!), elokuvia, viihdettä jne. Sisältöjen lisäksi myös kielivalikoima on laaja, eikä tv-ohjelmia dubata kuten esimerkiksi Brasiliassa. Suurin osa englanninkielisistäkin ohjelmista tekstitetään englanniksi.

Tv:sta on mahdollista seurata samoja tuttuja suosikkisarjojaan tai nähdä uusia elokuvia elokuvakanavilla aivan kuten Brasiliassa ja Suomessa, mutta ohjelmasisällöt eivät ole aivan samanlaisia. Täällä leikataan sisällöistä pois kaikki kirosanat ja tietynlaiset ilmaukset. Piippauksen sijaan ääniraidalla on tyhjää. Kuvassa saattaa siis näkyä hahmo, jonka suu liikkuu, mutta ääntä ei kuulu. Jos kyseessä on kohtaus, jossa useampi hahmo käyttää kirosanoja keskustelussa, tuntuu siltä kuin seuraisi mykkäelokuvaa (ilman selventäviä välitekstejä, tosin).

Kirosanojen poistamisen lisäksi täällä leikataan elokuvista ja tv-sarjoista pois kokonaisia kohtauksia tai kohtausten osia niiden sisällön vuoksi. Esimerkkinä vaikkapa Saturday Night Live –ohjelma, jossa sketsit ovat joitain kertoja muuttuneet käytännössä mahdottomiksi ymmärtää, kun niistä on jäänyt jäljelle vain alku ja loppu. Alkuvaiheessa, kun en ollut vielä tietoinen ohjelmien leikkaamisesta, tuli joitain kertoja omituinen kaihertava tunne siitä, että eräisiin entuudestaan tuttujen elokuvien juoneen oli ilmestynyt aukkoja.  

Puutarhan kutsumattomat vieraat

Kirjoittelin viime viikolla kaksi kertaa keittiöpuutarhastamme. Puutarhamme kiinnostaa meidän lisäksemme laajaa lajikirjoa eläimiä.

Pelokkaammasta päästä vieraita ovat oravat ja kulkukoirat, joita alueella on erittäin paljon. Kulkukoiria on alueella erittäin paljon. Jos puutarhaan tulee ihmisiä, oravat ja koirat lähtevät yleensä mahdollisimman nopeasti pois.

Vakiovieraita keittiöpuutarhassa ovat monenkokoiset ja monenväriset linnut. Tunnistan lintulajeista ainoastaan riikinkukon. Riikinkukot ovat lintuvieraista rohkeimpia, ne eivät tee elettäkään lähteäkseen puutarhasta, vaikka avaan ikävästi kirskuvan takaoven ja kävelen puutarhaan. Riikinkukot ovat myös lintuvieraista äänekkäimpiä, niiden kiekaisurääkäisyt kuuluvat alkavat aamuviiden tienoilla ja jatkuvat myöhään yöhön. Naapuri kertoikin nukkuvansa riikinkukkojen aiheuttaman metelin vuoksi korvatulpat korvissa. Eilen alkuillasta saavutettiin eräänlainen ennätys: puutarhassamme oli samanaikaisesti 11 riikinkukkoa. Ja yksi kissa.

Jo ennen muuttoa meitä varoitettiin, ettei talomme ovia tai ikkunoita kannata pitää auki sisään pyrkivien eläimien (lähinnä apinoiden) vuoksi. Viime perjantaiaamuna aamiaista valmistellessamme näimme keittiön ikkunasta ensimmäistä kertaa, että puutarhassamme liikkui apinalauma. Useita apinoita oli banaanipuussamme, apinaemo poikasensa kanssa oli puolestaan kiinnostunut ruusuistamme. Yksi apinoista nosteli tottuneesti puutarhurin kasvimaalle asettamaa piikikkäistä oksista tehtyä estettä ja katseli arvioivasti allaolevia kasveja. Apinat eivät hätkähtäneet sitä, että me tulimme takaovelle.

Täällä haetaan jätteet joka aamu takapihan eli keittiöpuutarhan jäteastioista. Jätekuskilla on ilmeisesti vaihteleva kierros, sillä jätteet haetaan hieman eri aikoihin (yleensä klo 7.45-9.30). Jätekuskien aikataulut saattavat olla myös apinoiden tiedossa: Viime perjantaiaamuna puutarhassamme olleesta apinalaumasta yksi jäsen tuli määrätietoisesti kohti talomme takaovea. Apinan kiinnostuksen kohteena oli asuntomurron sijaan takaoven lähellä oleva jäteastia. Apina avasi rutiinilla jäteastian kannen ja kurkisti sisälle. Astiassa olevat sekajätteet eivät apinaa kiinnostaneet – onneksi emme olleet ehtineet laittaa biojätteitä vielä astiaansa.

Pikkuhiljaa apinalauma alkoi vetäytyä pihaltamme, luultavasti siirtyäkseen naapuripihalle. Kun Jyri kertoi työpaikalla apinalauman vierailusta, häntä valistettiin, että moisten vierailujen vuoksi vihannekset ja hedelmät kannattaa kerätä puutarhasta raakana ja kypsyttää sisällä. Ainoastaan sipulit eivät kuulemma kelpaa apinoille.

Myrskyn jälkeen

Pohjois-Intiassa on ollut viime viikot poikkeuksellisen helteistä. Sää ei ole viilenemässä vielä vähään aikaan, sillä kesä on tulossa.

Täällä asuessamme on tähän mennessä ukkostanut vain muutaman kerran. Eiliselle iltapäivälle sääennuste lupasi ukkosmyrskyä. Vaikka aiempia ukkosia ei oltu merkattu myrskyiksi, ne olivat rajuimmat koskaan kokemistani.

Viiden tienoilla iltapäivällä kävimme hakemassa keittiöpuutarhastamme mausteyrttejä tekeillä olleeseen ruokaan. Ulkona oli todella kuuma, eikä vähäinen tuuli viilentänyt lainkaan. Olimme juuri ehtineet takaisin sisälle taloon, kun tuuli alkoi äkkiä kiihtyä ja ulkona tuli pimeys. Tuuli yltyi niin kovaksi, että keittiömme ikkunasta näkyvät suuret puut näyttivät taipuvan kaksinkerroin. Melko pian alkoi piiskaava sade ja tuuli tuntui kiihtyvän entisestään. Seuraavaksi alkoi salamointi ja ukkosen jyrinä.

Salamoiden, jyrinän, kaatosateen ja voimallisten tuulenpuuskien riehuessa ulkona ymmärsin, miksi sääennusteessa oltiin käytetty ilmaisua ”myrsky”. Brasiliassa asuessa olimme kokeneet muutaman ukkosmyrskyn, mutta eilinen vei voiton niistä. Toki omaan kokemukseen vaikutti varmasti eniten se, että Brasiliassa asuimme kerrostalossa ja täällä omakotitalossa.

Eilinen myrsky kesti useita tunteja, laantui välillä ja kiihtyi uudestaan rajuksi. Myrsky aiheutti täällä Uttar Pradeshin osavaltiossa myös henkilövahinkoja. Myrskystä uutisoi myös Helsingin Sanomat. 

Ylituotanto-ongelma

Puutarhuri tuli ensimmäisenä aamuna muuttomme jälkeen kyselemään hindiksi, mitä kasviksia halusin kerättäväksi keittiöpuutarhastamme juuri tänään. Sanakirjan ja Googlen käännösohjelman avulla sain kysyttyä, mitkä kasvit olisivat valmiina (eivät ihan olleet maanviljelykseen liittyvät termini kohdallaan!).

Keskustelumme jälkeen sain puutarhastamme valtavan kassillisen okraa ja vähän korianteria. Yhdistelemällä reseptejä, puolet okrista ja ruokakaapissa olleita tarveaineita, sain tehtyä ihan syötävää okracurrya, josta riitti meille kahteen ateriaan.

Seuraavana aamuna, perjantaina, puutarhuri keräsi taas valtavan kassillisen okraa ja toi sen ovellemme.

Kun vierastalossa kanssamme asuneen brittipariskunnan rouva pistäytyi talossamme perjantai-iltapäivänä, kerroin okran ylituotanto-ongelmastamme. Ongelmamme ilahdutti rouvaa. Hän oli nimittäin huolestuneena seurannut oman keittiöpuutarhansa tilannetta: okra – rouvan suosikkikasvis! – ei ollut vielä kypsää kerättäväksi. Rouva otti innostuneena vastaan noin kahden kilon pussillisen okraa. Vastavuoroisesti voisin kuulemma käydä hakemassa heidän keittiöpuutarhastaan jotain meiltä puuttuvia kasviksia. En ole vielä lunastanut annettua lupausta.

Keittiöpuutarha

Ensimmäistä kertaa meillä on Jyrin kanssa asunto, johon kuuluu ihkaoikea keittiöpuutarha. Hyvissä ajoin helmikuussa, kun vielä asuimme tilapäismajoituksessa, meiltä jo kyseltiin toiveita keittiöpuutarhaan istutettavista kasveista.

Listasin suosikkivihanneksiani. Jokaisen mainitsemani kasvin kohdalla kasvihankinnoista vastaava mies totesi, että kyse oli väärän vuodenajan tai väärän alueen kasvista. Väärä alue tarkoitti ilmeisesti paitsi maantieteellistä aluetta, myös esimerkiksi kasveja, jotka vaatisivat erityisen runsasta kastelua.

Lopulta esitin kysymyksen toisinpäin: mitä kasviksia meillä ylipäätään olisi mahdollista saada keittiöpuutarhaan helmi-maaliskuussa tai muuttomme jälkeen.

- Vihreää chiliä, okraa, sipulia, tomaatteja, lehtisalaattia sekä erilaisia yrttejä.

Valikoima kuulosti hyvältä ja jo taloon muuttaessamme huhtikuussa keittiöpuutarha kukoisti. Alkuvuonna istutettujen hyötykasvien lisäksi pihalla oli valmiiksi odottelemassa banaanipuu ja muutama ruusupensas.