Sammakko suihkussa

Monsuunikausi jatkuu edelleen. Keväällä sääennuste näytti päivä toisensa jälkeen samanlaiselta: +40…+45 astetta vuorokauden ylin, +25… +30 vuorokauden alin lämpötila ja satunnaisia ukkoskuuroja. 

Monsuunikaudella sääennuste on samalla tavoin monotonista seurattavaa: päivittäin vuorokauden ylin lämpötila +30…+32, vuorokauden alin +26. Joka päivä tulee ukkoskuuroja ja/tai vesisadetta. Kosteusprosentti heiluu koko ajan lähellä sataa. Kun menee ulos ilmastoidusta kodista, silmälasit menevät huuruun saman tien ja vaatteet liimautuvat ihoon. 

Sade on hyvin harvoin tihuutusta, hanat ovat yleensä kunnolla auki. Ukkonen ei ole pienoista jyrähtelyä jossain kaukaisuudessa vaan päällekäyvää pamahtelua. Sadetta ja/tai ukkosta edeltää aina taivaan synkkeneminen ja päivän pimentyminen. 

Jo lyhytkin sade tuo mukanaan niin isot lätäköt, että autoilu maantiellä tulee nopeasti vaativaksi. Pihatiemme ja puutarhamme ovat näyttäneet runsaimpien sateiden jälkeen pieniltä tulva-alueilta, mutta hetkessä vesi imeytyy maahan.

Verkkoyhteydet, jotka ovat muutenkin toimineet melko sattumanvaraisesti, toimivat vielä entistäkin heikommin. Sade on yleisselitys sille, miksi nettiin ei pääse ja/tai tv-kanavat eivät näy.

Monsuunikaudella – näin meitä varoitettiin jo hyvissä ajoin – tulevat moskiitot, muurahaiset ja kaikki muut mahdolliset ötökät laumoina taloon. On totta, että etenkin muurahaisia on nyt näkynyt paljon aiempaa enemmän. Vielä viime viikollakin meitä kehotettiin tilaamaan taloon hyönteistorjuja. Monsuunikauden alkaessa jo tutuksi tulleeseen pihamme äänimaailmaan tuli lisäys: sammakoiden kurnutus. Tänä aamuna kurnutus tuntui tulevan aiempaa lähempää. Suihkukopissamme oli sammakko.

Sateet tulevat

Sääennusteet ovat olleet melko yksitoikkoisia maalis-huhtikuusta alkaen: päivälämpötilat ovat pysytelleet neljänkymmenen asteen tuntumassa, yöllä on viileimmilläänkin ollut kolmisenkymmentä astetta.

Ylihuomisesta torstaista alkaen sääennuste näyttää kuitenkin aivan erilaiselta. Sadetta ja ukkosta on luvassa joka päivälle. Myös lämpötiloissa tapahtuu muutos. Päivälämpötilat putoavat useita asteita viimeaikaisista, yölämpötilat samaten. Jo huomisesta on tulossa ennusteen mukaan lähes viileä: vuorokauden ylin lämpötila +33 ja alin +27!

Ilma onkin muuttunut selkeästi kosteammaksi, vaikka sateet eivät ole vielä tänne asti tulleetkaan. Olemme seuranneet mediasta hurjia kuvia Etelä-Intiasta, jossa monsuunikausi alkoi tänä vuonna poikkeuksellisen aikaisin.

Sää on helppo keskustelunaihe paikallisten kanssa. Ensimmäiset viikot meitä varoiteltiin talven kylmyydestä (viileys tuntui ikävältä tilapäismajoituksessamme öisin, ulkona sen sijaan oli sopivan lämmintä päivisin). Kevään tullessa pohdittiin ehtisimmekö tottua lämpenevään ilmaan ennen kesäkuumaa. Koska kevät oli poikkeuksellisen kuuma, alettiin pohtia, miten kestäisimme kesällä. (Lopulta kevään ja kesän lämpötiloilla ei ollut kovinkaan isoa eroa. Ainoastaan viime viikkojen erittäin kuumat yöt alkoivat tuntua tukahduttavilta.) 

Viime viikot meitä on varoiteltu alkamassa olevasta monsuunikaudesta: moskiittoja tulee hirvittävät määrät, kosteus tulee olemaan meille ennenkokematonta, sade alentaa lämpötilaa ja helpottaa hellettä vain lyhyen hetken kerrallaan, tiet tulevat tulvimaan… Monsuunikausi noudattelee siis paikallisten mukaan samaa kaavaa kuin jo kokemamme talvi, kevät ja kesä: tavalla tai toisella huonoa säätä ja rajuja sääilmiöitä.  

"Ettekö te pidä sipuleista?"

Kirjoitin aiemmin keittiöpuutarhamme ylituotanto-ongelmasta okran osalta. Nyttemmin okraa tulee enää vähäisiä määriä, ei ongelmaksi asti.

Pari viikkoa sitten meille paljastui sipulin ylituotanto-ongelmamme. Puutarhuri toi kahtena aamuna peräkkäin parisen kiloa sipulia takaovellemme. Siihen asti sipulia oli tullut muutaman kappaleen päivävauhtia. Saimme käytettyä aika paljon sipuleita viikon aikana eri ruokalajeihin. – sipulimäärä ei tuntunut ongelmalta.

Sipulinnosto kuitenkin kiihtyi päivä päivältä. Viime viikon alkuun mennessä meillä oli arviolta kymmenisen kiloa sipulia kotona. Jos meillä olisi kellari tai edes hyviä säilytysastioita haaste ei olisi ollut ihan niin suuri. Paremman puutteessa aloimme varastoida sipulia tyhjiin pahvilaatikoihin. Laatikot sijoitimme viileäksi ilmastoituun vierashuoneeseen.

Intialaisnaapurimme ihmetteli minun ihmettelyäni sipulimääristä. Hänen mukaansa kyse oli ihan normaalista vuodenajan vaihtumiseen liittyvästä asiasta: sipulit kerättiin maasta kesäkasvisten tieltä.

Sipulia tuli joka päivä puutarhasta lisää. Emme voisi mitenkään ehtiä käyttämään koko valtavaa sipulimäärää – osa sipuleista ehtisi varmasti pilaantua. Viime viikonloppuna pähkäilimme, mitä tehdä. Päätimme, että Jyri kysyisi maanantaina työkavereiltaan halukkuutta auttaa 4-5 sipulikilon käyttämisessä.

Jyrin työkaverin vaimo oli huolissaan kuultuaan, että tarjosimme sipuleitamme muille. Hän luetteli minulle pyytämättä reseptejä, joissa voisin sipuleita hyödyntää. Hän myös kertoi, että he varastoivat aina sipulit ilmastoituun vierashuoneeseen – varastointitilan puute ei siis voisi olla meilläkään ongelmana. Lopulta nainen kysyi:

- Ettekö te pidä sipuleista?

Viime viikon tiistaina meiltä haettiin neljä laatikollista sipulia. Sipulien poisviennin ja uudelleenjakelun hoitanut mieshenkilö tuli etukäteen katsomaan, millaisissa laatikoissa sipulit olivat. Hän myös yritti saada meitä vielä luopumaan ideasta antaa sipuleita muille ja kertoi huolensa siitä, ettei meille jäisi tarpeeksi sipulia itsellemme. (Vain 5-6 kg!) Lopulta mies kysyi minulta huolestuneena:

- Ettekö te pidä sipuleista?

Myrskyn jälkeen

Pohjois-Intiassa on ollut viime viikot poikkeuksellisen helteistä. Sää ei ole viilenemässä vielä vähään aikaan, sillä kesä on tulossa.

Täällä asuessamme on tähän mennessä ukkostanut vain muutaman kerran. Eiliselle iltapäivälle sääennuste lupasi ukkosmyrskyä. Vaikka aiempia ukkosia ei oltu merkattu myrskyiksi, ne olivat rajuimmat koskaan kokemistani.

Viiden tienoilla iltapäivällä kävimme hakemassa keittiöpuutarhastamme mausteyrttejä tekeillä olleeseen ruokaan. Ulkona oli todella kuuma, eikä vähäinen tuuli viilentänyt lainkaan. Olimme juuri ehtineet takaisin sisälle taloon, kun tuuli alkoi äkkiä kiihtyä ja ulkona tuli pimeys. Tuuli yltyi niin kovaksi, että keittiömme ikkunasta näkyvät suuret puut näyttivät taipuvan kaksinkerroin. Melko pian alkoi piiskaava sade ja tuuli tuntui kiihtyvän entisestään. Seuraavaksi alkoi salamointi ja ukkosen jyrinä.

Salamoiden, jyrinän, kaatosateen ja voimallisten tuulenpuuskien riehuessa ulkona ymmärsin, miksi sääennusteessa oltiin käytetty ilmaisua ”myrsky”. Brasiliassa asuessa olimme kokeneet muutaman ukkosmyrskyn, mutta eilinen vei voiton niistä. Toki omaan kokemukseen vaikutti varmasti eniten se, että Brasiliassa asuimme kerrostalossa ja täällä omakotitalossa.

Eilinen myrsky kesti useita tunteja, laantui välillä ja kiihtyi uudestaan rajuksi. Myrsky aiheutti täällä Uttar Pradeshin osavaltiossa myös henkilövahinkoja. Myrskystä uutisoi myös Helsingin Sanomat. 

Miten pysyä viileänä, osa 1

Jo heti ensivierailullamme Babralassa meille kerrottiin, että tulevaan kotiimme on asennettava ilmastointilaitteet. Perusteena oli erityisesti kesän kuumuus. Asennus piti kuulemma tehdä aivan ensimmäisenä, perusteina asennustöistä syntyvä tiilimurska ja pöly. Ilmastointilaitteiden asennuksen piti tapahtua tammikuussa, niin pian kuin mahdollista.

Vaihe I: Suunnittelua

Koska ilmastointi oli eräs keskeinen tekijä taloon muuttomme osalta, annoimme heti tammikuun alussa vapaat kädet muuttoon liittyviä asioita hoitaville Jyrin työnantajan edustajille hankkia sopivat ilmastointilaitteet ja sopia  asentamisaikataulun. Kaikilla osapuolilla oli tiedossa, että asuisimme muuttoon asti Jyrin työnantajan kustantamassa tilapäismajoituksessa. Oletimme siis ymmärryksen aikataulusta – niin pian kuin mahdollista – olevan kaikilla selvillä.

Vaihe II: Hidastelua ja paikallaanpolkemista

Kuukauden vaihtuessa ja asiaa kyseltäessä alkoi kuulua puheita, joiden mukaan emme tarvitsisi sittenkään ehkä lainkaan ilmastointilaitteita. Eihän niitä kuulemma ollut kovin monella muullakaan naapurustossa. Tämän väitteen todenmukaisuuden pystyi toteamaan kävelemällä tulevasta kodistamme alueen yhteiselle parkkipaikalle. Jokaisessa talossa (pl. meidän ja tulevien brittinaapuriemme) olivat ilmastointilaitteet. Pysyimme kannassamme, että ilmastointilaitteet olisi tilattava ja asennettava. Tilaus luvattiin tehdä.

Vaikka ilmastointiasia oli kesken, muuton jouduttamiseksi taloon luvattiin tilata kodinkoneet (jääkaappi-pakastin, pyykinpesukone, astianpesukone, liesi + uuni, vedenpuhdistussysteemi jne.). Meidät myös vietiin paikalliseen huonekaluliikkeeseen valitsemaan asunnosta puuttuvia huonekaluja. Kaikki asiat näyttivät olevan vihdoin hoidossa viikon 6 loppuun mennessä.

Tasan kaksi viikkoa myöhemmin kävi ilmi, etteivät ilmastointilaitteiden, kodinkoneiden tai huonekalujen tilaukset olleet lähteneet eteenpäin. 

Vaihe III: Varovaista optimismia

Maaliskuun alkupuolella saimme tiedon, että ilmastointilaitteet, kodinkoneet ja huonekalut oli vihdoin tilattu. Tilauksen tekemisen jälkeen oli kuitenkin alkanut viritä epäilys siitä, että kummankin talon olohuoneeseen oli tilattu vääränlainen ilmastointilaite. Olohuoneen kokoa ei ehkä oltu huomioon tilausta tehtäessä tai huoneen koko oli tullut tilaajille jälkikäteisenä yllätyksenä. (Olen nähnyt meidän ja brittinaapuriemme olohuoneet ensimmäisen kerran viime syyskuussa. Huoneiden koko ei ole muuttunut sen jälkeen.)

Olipa kyseessä oikeat tai väärät ilmastointilaitteet, ne tulisivat viikon 11 lopulla. Asennus tapahtuisi 19.3. Huonekalut ja kodinkoneet tulisivat asennustyön jälkeen, viikolla 12. Kaikesta huolimatta tunsimme brittipariskunnan kanssa lievää optimismia: muuttomme voisi toteutua maaliskuussa! Pääsiäiseen mennessä omaan kotiin!

Optimismimme oli kuitenkin ennenaikaista.

(Miten pysyä viileänä, osa 2)