Ehdimme asua kolme kuukautta tilapäismajoituksessa ennen
muuttoa omaan kotiimme. Tilapäismajoituksessa ateria-ajat noudattelivat Jyrin
ja brittinaapurimme työpäiviä: maanantaista lauantaihin aamupala oli 7.15 ja
lounas 13.30. Päivällisen ajankohta vaihteli 19.00 ja 19.30 välillä.
Sunnuntaisin aamupala oli 9.00 ja lounas 14.00. Päivällinen oli samaan aikaan
kuin arkisinkin.
Ateriat tuntuivat suhteellisen runsailta. Niinpä melko
nopeasti sovimme, että lounaalla olisi tarjolla vain keittoa (ja leipää sekä
tuoreita vihanneksia). Aamupalalla oli
laajin mahdollisuus variaatioihin: vaihtoehtoina olivat mm. munakas sekä
monenlaiset intialaiset lämpimät aamiaisruuat lisukkeineen, murot, intialainen
vehnäpuuro, jugurtti, tuoreet hedelmät. Päivällinen koostui useista erilaisista
kasvisruuista ja linssi- tai papulisukkeesta. Lisäksi tarjolla oli kanaa tai
kalaa. Päivälliseen liittyi aina myös jälkiruoka.
Emme syöneet mitään välipaloja, mutta kahvia ja teetä joimme
tietysti pitkin päivää. Brasiliaan verrattuna meikäläisen liikunta oli
vähäistä: esimerkiksi ensimmäisten asuinkuukausien aikana uiminen ei ollut
mahdollista, sillä uima-allas täytettiin vasta huhtikuun puolivälissä. Heti
muuton jälkeen rutiinikseni muodostuneet joka-aamuiset muutaman kilometrin
mittaiset kävelylenkit harvenivat ja sittemmin loppuivat säiden lämmettyä
maaliskuusta alkaen. Käytännössä kävelylenkki olisi pitänyt tehdä ennen
aamiaista, jolloin ulkolämpötila oli vielä melko siedettävä.
Muutama viikko muuttomme jälkeen Jyri huomasi laihtuneensa.
Vierastalossa ei ollut vaakaa – Jyri perusti käsityksensä laihtumisestaan havaintoon
vaatteidensa löystymisestä. Itsessäni en havainnut muutosta, eivätkä vaatteenikaan
tuntuneet aiempaa löysemmiltä. (Toisaalta strech-farkuista oli vaikea päätellä
mitään!)
Kun vihdoin nyt huhtikuun loppupuolella pääsimme vaa’alle, yllätys oli
melkoinen: olimme kumpikin laihtuneet noin seitsemän kiloa! Laihtumisen
taustalla ovat (ilmeisesti) säännölliset ateria-ajat, enimmäkseen kasviksista koostuva
ruokavalio ja makeisten sekä muiden erityisen sokeristen tuotteiden hyvin
vähäinen käyttö. Liikunnalla (tai pikemminkin sen vähäisyydellä) ei ole siis ollut
merkitystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti