maanantai 23. heinäkuuta 2018

Kuusi kuukautta muutosta

Eilen tuli kuusi kuukautta siitä, kun lähdimme muuttomatkalle Intiaan ja tänään tietysti kuusi kuukautta siitä, kun saavuimme perille.

Kuudessa kuukaudessa ei ole tullut paljonkaan nähtyä Intiaa, mutta uuteen asuinpaikkaan, ilmastoon ja yhteisön tapoihin tottumisessakin on ollut tarpeeksi puuhaa. 

Meiltä on kysytty useaan otteeseen, miten Brasilian ja Intian kokemukset eroavat toisistaan. Suurimpia haasteita Intiassa arjessamme ovat verkkoyhteyksien epävarmuus, kauppamatkojen pituus, elämänpiirin rajoittuneisuus sekä [erityisesti liikenne-]turvallisuus alueeltamme poistuttaessa. Näistä neljästä vain liikenne oli haaste myös Brasiliassa. 

(Jätän suosiolla vastauksessani kokonaan huomioimatta sen, että Brasiliassa asuimme miljoonakaupungissa viihtyisässä kaupunginosassa ja Intiassa asumme maaseudulla muurien ympäröimällä alueella.) 

maanantai 16. heinäkuuta 2018

Ohjeita liikenteeseen

Käytä auton äänitorvea koko ajan. 

Käytä nelivilkkua ajaessasi sadesäässä.

Kielletty ajosuunta ei merkitse oikeasti kiellettyä ajosuuntaa. Vilkuta kuitenkin valojasi merkiksi muille (mutta älä käytä äänimerkkiä!) ajaessasi kiellettyyn ajosuuntaan esimerkiksi moottoritiellä.

Älä jätä minkäänlaista turvaväliä.

Pimeään vuorokaudenaikaan ajaessasi pidä pitkät valot päällä koko ajan. (Muista tämä myös ajaessasi ilman turvaväliä mahdollisimman lähellä edellä olevaa ajoneuvoa.)

maanantai 2. heinäkuuta 2018

Jalkapalloa

Meillä on tv-kanavapaketissa useita urheilukanavia. Niiltä tulee pääsääntöisesti neljää urheilulajia: krikettiä (livenä ja nauhoitteena), jalkapalloa (eurooppalaisista liigoista), Formula 1 -sarjaa ja painia.

Viimeisen kuukauden ajan ennen jalkapallon MM-kisojen alkua sanomalehdissä esiteltiin kisajoukkueita, ennakoitiin otteluita, muisteltiin aiempia MM-turnauksia, haastateltiin intialaisia julkkiksia heidän suosikkijoukkueistaan ja annettiin vinkkejä juoma- ja ruokatarjoiluun matsien seuraamisen aikana. 

Urheilukanavilla alettiin puolestaan esittää aiempien MM-turnausten loppuotteluja, pelaajahaastatteluja, kisapaikkaesittelyjä – kaikkea mahdollista kisoihin liittyen. Mainostauoilla pyöri päivälaskuri MM-kisojen alkuun.

MM-ottelut tulevat tavalliselta ja HD-kanavalta, englanniksi ja hindiksi selostettuna, siis yhtäaikaisesti neljältä tv-kanavalta. Myös kisastudioita on tarjolla sekä hindiksi että englanniksi. Englanninkielisessä kisastudiossa on aina yhtenä asiantuntijana intialainen jalkapalloilija. 

Päivittäin sanomalehdessä on pari-kolme sivua kertausta edellisen päivän matseista ja ennakointia tulevista peleistä. Ainoa MM-uutinen, joka on päässyt lehden etusivulle asti, on tähän mennessä ollut Saksan putoaminen.

Kun olimme kesäkuussa hotellissa Gurugramissa, katselimme baarissa jalkapalloa. Kahtena iltana yhteensä kolme eri tarjoilijaa kysyi kohteliaisuudesta olemmeko kiinnostuneita jalkapallosta. Jyri kysyi vuorostaan tarjoilijoilta, seuraavatko he MM-kisoja. Yksikään ei sanonut katsovansa MM-kisoja tai seuraavansa ylipäätään muutenkaan jalkapalloa. Pari tarjoilijaa kertoi kyllä suosikkikrikettijoukkueensa nimen.

tiistai 26. kesäkuuta 2018

Sateet tulevat

Sääennusteet ovat olleet melko yksitoikkoisia maalis-huhtikuusta alkaen: päivälämpötilat ovat pysytelleet neljänkymmenen asteen tuntumassa, yöllä on viileimmilläänkin ollut kolmisenkymmentä astetta.

Ylihuomisesta torstaista alkaen sääennuste näyttää kuitenkin aivan erilaiselta. Sadetta ja ukkosta on luvassa joka päivälle. Myös lämpötiloissa tapahtuu muutos. Päivälämpötilat putoavat useita asteita viimeaikaisista, yölämpötilat samaten. Jo huomisesta on tulossa ennusteen mukaan lähes viileä: vuorokauden ylin lämpötila +33 ja alin +27!

Ilma onkin muuttunut selkeästi kosteammaksi, vaikka sateet eivät ole vielä tänne asti tulleetkaan. Olemme seuranneet mediasta hurjia kuvia Etelä-Intiasta, jossa monsuunikausi alkoi tänä vuonna poikkeuksellisen aikaisin.

Sää on helppo keskustelunaihe paikallisten kanssa. Ensimmäiset viikot meitä varoiteltiin talven kylmyydestä (viileys tuntui ikävältä tilapäismajoituksessamme öisin, ulkona sen sijaan oli sopivan lämmintä päivisin). Kevään tullessa pohdittiin ehtisimmekö tottua lämpenevään ilmaan ennen kesäkuumaa. Koska kevät oli poikkeuksellisen kuuma, alettiin pohtia, miten kestäisimme kesällä. (Lopulta kevään ja kesän lämpötiloilla ei ollut kovinkaan isoa eroa. Ainoastaan viime viikkojen erittäin kuumat yöt alkoivat tuntua tukahduttavilta.) 

Viime viikot meitä on varoiteltu alkamassa olevasta monsuunikaudesta: moskiittoja tulee hirvittävät määrät, kosteus tulee olemaan meille ennenkokematonta, sade alentaa lämpötilaa ja helpottaa hellettä vain lyhyen hetken kerrallaan, tiet tulevat tulvimaan… Monsuunikausi noudattelee siis paikallisten mukaan samaa kaavaa kuin jo kokemamme talvi, kevät ja kesä: tavalla tai toisella huonoa säätä ja rajuja sääilmiöitä.  

maanantai 25. kesäkuuta 2018

Pysyvästi hämmästyttäviä asioita

Muutostamme on kulunut viisi kuukautta. Hämmästyttävien asioiden listalta poimin kolme pysyvästi ajankohtaista: 

1. Vessapaperi myydään yksittäispakattuina rullina. Ainakaan meidän lähikaupassamme ei tunneta useamman rullan paketteja.

2. Talouspaperia myydään useimmiten neljän rullan paketeissa supermarketeissa. (Meidän alueemme kaupoissa ei myydä talouspaperia lainkaan.) Talouspaperirullan käyttöönotto käy kuntosaliharjoituksesta, sillä valmistajasta riippumatta ensimmäinen ruutu on liimattu erittäin tiukasti kiinni.

3. Biojätepusseja ja maatuvia jätepusseja olemme nähneet tähän mennessä yhden supermarketin valikoimissa, 180 km:n päässä meiltä. Ehkä tästä heikosta saatavuudesta ja muovin käytön vähentämiseen tähtäävistä ohjeista johtuen täällä kehotetaankin laittamaan jätteet sellaisenaan jäteastiaan, ilman pussia. Olemme tuoneet Suomen-reissuiltamme itsellemme tuliaisina jätepusseja ja tämä tapa taitaa jatkua edelleenkin.

torstai 21. kesäkuuta 2018

Väärät ja oikeat asennukset

Olemme asuneet pari kuukautta omassa asunnossa, ja pikkuhiljaa viimeisetkin asiat saadaan toimimaan. Viiden Intian-kuukauden aikana on alkanut pikkuhiljaa tottua siihen, että mikä tahansa omituiselta vaikuttava asia tai tilanne onkin kuulemma aivan normaalia, eikä sähläykseltä voi välttyä (esimerkiksi ikkunanvaihto). Lisäksi olemme oppineet, että jos kyse on asennustöistä tai korjauksista, niitä kannattaa yleensä vahtia vieressä. Valitettavasti tämä ei ollut tiedossa, kun keittiöömme tuotiin kodinkoneita. 

Ihmettelin ensimmäisiä kertoja ruokaa laittaessani, miksi liesi tuntui olevan niin matalalla. Kävi ilmi, että jo hyvissä ajoin taloon tuotu liesi olikin vain puolittain asennettu: laitteen jalat olivat jääneet pakettiin ja lisäksi uuni jäänyt kokonaan laittamatta käyttökuntoon. Myös brittinaapureillamme asentaja oli tehnyt samanlaisen puolittaisen työn. Sekä brittien että meidän osalta oli nopeampaa tuoda työkalut kotimaan vierailulta toukokuussa kuin odottaa, että asentaja saataisiin uudestaan paikalle tekemään keskeneräinen työnsä loppuun. 

Samainen asentaja antoi myös väärät ohjeet kaasulieden käytöstä (Onneksi naapureillamme oli ollut aiemmassakin asunnossaan samanlainen liesi. He tunnistivat täällä annetut käyttöohjeet virheellisiksi ja osasivat antaa meille oikean käyttöopastuksen). 

Keittiössä eivät menneet kaikki muutkaan asennukset ihan putkeen: jääkaappi-pakastin kytkettiin väärään pistorasiaan. Pistorasioita on asuntoomme sijoitettu melko säästäväisesti ja ne ovat keskenään erilaisia – kuten sähkölaitteiden pistokkeetkin. Jääkaapin kytkenyt henkilö oli käyttänyt ensimmäistä näkemäänsä jääkaapin pistokkeelle sopivaa pistorasiaa ja todennut sen jälkeen, ettei mikrouuniamme ole mahdollista ottaa lainkaan (!) käyttöön. (Ratkaisimme itse asian hankkimalla supermarketista jatkojohdon, johon saimme kytkettyä jääkaapin ja mikron lisäksi myös kahvin- ja vedenkeittimen.)

Television ja digiboksin asennus juuri ennen muuttoamme sujui aivan toisella tapaa. Meidät hälytettiin talolle hyväksymään asennus. Kun saavuimme paikalle, talo oli tyhjillään ja televisio kailotti hindinkielistä ohjelmaa suunnilleen täydellä volyymilla. TV-asentaja saapui paikalle heti meidän jälkeemme ja alkoi selittää innokkaasti television ominaisuuksista. Hindiksi. Yritimme kaikin tavoin kertoa innokkaalle nuorehkolle miehelle, ettemme ymmärtäneet sanaakaan. Englannilla ja elekielellä ei ollut vaikutusta. Onneksi paikalle tuli asuntoomme liittyvistä asioista vastaava Jyrin työnantajan edustaja, joka sai tv-asentajan lopulta uskomaan, ettemme ymmärtäneet sanaakaan. 

Täysin ilman valvontaa tv-asentaja teki työnsä nopeasti ja laitteet olivat luvatusti toimintavalmiita saapuessamme paikalle. Lisäksi asentaja oli selkeästi innoissaan työnsä laadusta ja tuloksista. 

Myös eteisen naulakon ja peilin kiinnittämiset sujuivat rivakasti ja annettujen sijoitusohjeiden mukaisesti. Kummallakin kerralla minulla oli tosin aluksi epäilykseni, sillä asentajat puhuivat lähinnä hindiä ja hyvin vähän englantia. Ensin näytin kohdan, johon naulakko (ja jälkimmäisellä kerralla peili) pitäisi kiinnittää. Hetken kuluttua asentajat tulivat pyytämään minua katsomaan, että kaikki oli ok ja antamaan hyväksymisen tehdylle työlle. Yllättävintä oli kuitenkin se, kummallakin kerralla että tämän jälkeen toinen asentajista pyysi [elekielellä] harjaa tai imuria siivotakseen poraamisesta tulleet roskat pois.

keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Ruokaostoksilla II

Kerroin jo alueemme kauppavalikoimasta. Pari kertaa kuukaudessa käymme ostosreissulla supermarketissa alueen ulkopuolella. Turvallisuussyistä emme saa matkustaa maanteillä pimeän aikaan, joten ainoat mahdolliset päivät lähteä Jyrin kanssa supermarkettiin ovat lauantai ja sunnuntai.

Lähin supermarket on Aligarh-nimisessä kaupungissa, jonne matkaa meiltä on noin 60 kilometriä. Normaalissa liikenteessä matka kestää puolitoista tuntia suuntaansa. Kauppareissuun kuluu tavallisesti aikaa lähemmäs viisi tuntia. 

Aligarhissa supermarketin valikoimissa on paljon sellaista, mitä alueeltamme ei voi ostaa kuten esimerkiksi kaurahiutaleita, riisinuudeleita ja monenlaisia ruokapakasteita. Myös hedelmä- ja vihannesvalikoima on alueemme kauppaa laajempi. 

Suunnilleen kerran kuukaudessa käymme isommissa supermarketeissa Noidassa, jonne meiltä on matkaa 140 kilometriä. Matkaan menee suuntaansa noin kolme ja puoli tuntia. Käymme samalla kertaa aina kahdessa vierekkäin sijaitsevassa supermarketissa. Lisäksi käymme kahvilla. Tällaiseen kauppareissuun kuluu noin yhdeksän tuntia.

Noidan supermarketeista löytyy Aligarhin supermarkettia laajempi valikoima tuotteita, mm. konetiskiainetta, erilaisia ruokasäilykkeitä ja mikä tärkeintä: monenlaisia juustoja! 

Viime sunnuntaina kokeilimme ensimmäisen kerran brittinaapuriemme kehumaa supermarkettia Gurugramissa, koska yövyimme kaupan lähistöllä olevassa hotellissa. Meiltä kotoa on matkaa ko. supermarkettiin noin 180 kilometriä eli kauppareissu kestäisi yli kymmenen tuntia. 

Gurugramin supermarketin valikoima vastasi suunnilleen Noidan supermarkettien valikoimaa. Noidan supermarketeista poiketen Gurugramissa on kaupan yhteydessä myös pieni olut- ja viiniosasto. Se on itse asiassa ensimmäinen intialainen alkoholia myyvä liike, jossa olemme täällä asuessa käyneet.