Sammakko suihkussa

Monsuunikausi jatkuu edelleen. Keväällä sääennuste näytti päivä toisensa jälkeen samanlaiselta: +40…+45 astetta vuorokauden ylin, +25… +30 vuorokauden alin lämpötila ja satunnaisia ukkoskuuroja. 

Monsuunikaudella sääennuste on samalla tavoin monotonista seurattavaa: päivittäin vuorokauden ylin lämpötila +30…+32, vuorokauden alin +26. Joka päivä tulee ukkoskuuroja ja/tai vesisadetta. Kosteusprosentti heiluu koko ajan lähellä sataa. Kun menee ulos ilmastoidusta kodista, silmälasit menevät huuruun saman tien ja vaatteet liimautuvat ihoon. 

Sade on hyvin harvoin tihuutusta, hanat ovat yleensä kunnolla auki. Ukkonen ei ole pienoista jyrähtelyä jossain kaukaisuudessa vaan päällekäyvää pamahtelua. Sadetta ja/tai ukkosta edeltää aina taivaan synkkeneminen ja päivän pimentyminen. 

Jo lyhytkin sade tuo mukanaan niin isot lätäköt, että autoilu maantiellä tulee nopeasti vaativaksi. Pihatiemme ja puutarhamme ovat näyttäneet runsaimpien sateiden jälkeen pieniltä tulva-alueilta, mutta hetkessä vesi imeytyy maahan.

Verkkoyhteydet, jotka ovat muutenkin toimineet melko sattumanvaraisesti, toimivat vielä entistäkin heikommin. Sade on yleisselitys sille, miksi nettiin ei pääse ja/tai tv-kanavat eivät näy.

Monsuunikaudella – näin meitä varoitettiin jo hyvissä ajoin – tulevat moskiitot, muurahaiset ja kaikki muut mahdolliset ötökät laumoina taloon. On totta, että etenkin muurahaisia on nyt näkynyt paljon aiempaa enemmän. Vielä viime viikollakin meitä kehotettiin tilaamaan taloon hyönteistorjuja. Monsuunikauden alkaessa jo tutuksi tulleeseen pihamme äänimaailmaan tuli lisäys: sammakoiden kurnutus. Tänä aamuna kurnutus tuntui tulevan aiempaa lähempää. Suihkukopissamme oli sammakko.

Eksoottisia (ja vähemmän eksoottisia) eläimiä

Olen ottanut tavakseni tehdä kävelylenkkejä aamuisin tällä alueella. Periaatteessa alue on viihtyisiä: paljon puita ja muuta kasvillisuutta, pieniä metsäkaistaleitakin on jätetty. Käytännössä kävelylenkki kulkee koko matkan asfalttitiellä, puistojen läpi voi kyllä halutessaan oikaista.

Aamuisilla kävelylenkeilläni en yleensä näe muita ihmisiä. Alueen asukkaat ovat koulussa tai töissä. Erilaisia eläimiä sen sijaan voi bongata pitkin reittiä.

Oravia juoksentelee niin tilapäismajoituksemme pihamaalla kuin metsäkaistaleiden puissa. Samalla pihamaalla lenkkejään tekevästä riikinkukosta olenkin jo maininnut. Riikinkukko ei ole yksinäinen: alueella näyttäisi olevan itse asiassa hämmästyttävän paljon riikinkukkoja. Riikinkukkojen lisäksi olen bongannut myös muita lintuja kuten papukaijoja ja paikallisia puluja. Lukuisten muiden näkemieni lintujen tunnistukseen tarvittaisiin kiikarit ja mielellään jonkinlainen Intian laulava lintukirja. Paikallisten mielestä kevät on jo selkeästi lähestymässä, lintujen nonstoplaulu ja auringonpaiste vievät kyllä omatkin ajatukset pois talvesta.

Tilapäismajoituksemme sijaitsee lammen rannalla. Lammessa on pienenpieniä kaloja – ja rantakäärmeitä (tai niiden intialaisia vastineita). Käärmeitä on alueella myös muualla ja tästä paikalliset ovatkin meitä varoittaneet. Varoitus tuli hieman myöhässä, sillä jo ensivierailulla näimme käärmeen myös koulun pihalla. Käärmeet ovat kuulemma joitain kertoja puraisseet kävelijöitä. Yleensä syynä on ilmeisesti ollut se, että kävelijä on vahingossa tallannut käärmeen päälle. Käärmeiden lisäksi muita epämiellyttäviä eläinbongauksia ovat olleet jättiläismäisen kokoiset muurahaiset sekä sisätiloissa koko ajan lentelevät moskiitot.

Alueella kiertelee kulkukoiria, joista osalla on pentujakin. Eräänä iltana päätimme oikaista puistoalueen läpi tullessamme takaisin majapaikkaan. Meillä oli valonlähteenä ainoastaan puhelimen taskulamppu. Läheltämme alkoi kuulua pikkuhiljaa kovenevaa murinaa ja äkkiä taskulampun valokeiloihin osui lukuisia koiria. Pimeydessä meidät ympäröineet koirat seurasivat meitä lähimmän talon pihapiiriin asti. Tilanne tuntui melko epämiellyttävältä.

Täällä on kuulemma aiemmin ollut runsaasti apinoita, ongelmaksi asti. Apinoita on edelleenkin – ja nekin saattavat käärmeiden ja kulkukoirien tapaan puraista ihmisiä. Kulkukoirilta ja apinoilta suojautumiseksi meitä on opastettu ottamaan kävelylenkille mukaan puukeppi, jolla eläimiä voi tarvittaessa hätistellä. 

Alkuvaiheen hämmästelyjä

Ylimakeus. Tee, mehut, jälkiruuat jne. ovat maultaan ylimakeita. Sokeria annostellaan surutta.

Murot kuumalla maidolla. Muroihin laitetaan täällä kuumaa maitoa. Myös hotellissa, jossa asuimme muutaman päivän, oli murojen (ja myslin) kanssa tarjolla kuumaa maitoa. (Kylmää maitoa saa kyllä erikseen pyytäessä.)

Moskiitot. Campinasissa Brasiliassa moskiitot tulivat kevään myötä ja kesällä niitä oli ärsyttävyyteen asti. Talvella moskiittoja ei käytännössä ollut. Babralassa on meneillään talvi, mutta moskiitot eivät tunnu sitä ymmärtävän. Ainakin niitä on runsaasti. 

+

Bonus: vasemmanpuoleinen liikenne