Muuttokuormaa odotellessa

Ennen Intiaan tuloa asuimme toukokuun lopulta 2016 alkaen Brasiliassa. Asuntomme oli valmiiksi kalustettu, joten muuttokuormamme Suomesta oli ollut hyvin pieni.

Muuttofirma kävi pakkaamassa tavaramme Brasiliassa 26.12.2017. Itse pakkaamisoperaatio sujui sutjakkaasti. Tavaroiden pakkaamista oli edeltänyt viikkojen mittainen valmisteluvaihe, johon sisältyi mm. muuttofirman edustajan arviokäynti asunnossa ja lukuisien dokumenttien hankkiminen ja oikeaksi todistuttaminen esimerkiksi tullia varten.

Suomesta Brasiliaan lähetetyssä muuttokuormassamme oli ollut kymmeniä kirjoja, jotka olen sittemmin ehtinyt lukea. Ennen poismuuttoa Brasiliasta olin etsinyt englanninkielisille teoksille kaksi paikallista kierrätyspistettä. Kierrätys ei kuitenkaan ollut mahdollista: kaikki tavarat, jotka olivat muuttokuormassamme Brasiliaan tulleet, piti sieltä myös viedä pois. Brasiliaan jättämämme kirjat olisi tulkittu myydyiksi ja edessä olisi ollut myyntiin liittyvien verotusasioiden selvittely. Koska useampi taho (ml. muuttofirma) olivat keskenään samaa mieltä ja neuvoivat samansuuntaisesti, päädyimme lähettämään muuttokuormassa tulleet kirjat Brasiliasta Suomeen. Suomeen lähetettiin myös Jyrin golfbägi ja parvekelyhty. Tämä kuorma kulki lentorahdilla. Tavaramme tulivat Suomeen 52 vuorokautta sen jälkeen, kun muuttofirma oli ne Brasiliassa pakannut.

Viime viikkojen ja kuukausien aikana muuttofirmalta Brasiliasta on tullut väliaikatietoja Intiaan tulossa olevien tavaroiden osalta. Viime viikolla tuli vihdoin odotettu tieto: muuttokuormamme Intiaan lähti Brasiliasta perjantaina 2.3. Kyse on merirahdista, matkan oletetaan kestävän 51 vuorokautta. Sen jälkeen ovat edessä tullimuodollisuudet Intiassa. Kuulemma tullimuodollisuudet Intiassa kestänevät 4-8 viikkoa. Sen jälkeen pitää enää aikatauluttaa tavaroiden kuljetus satamasta Babralaan.

Parhaassa tapauksessa voisimme siis saada tavaramme tänne jo toukokuussa – noin viisi kuukautta sen jälkeen, kun katselimme Campinasissa muuttolaatikoiden lastaamista pakettiautoon.

Yöllinen äänimaisema

Miljoonakaupunki Campinasissa asuessa tottui siihen, ettei vuorokaudessa ollut oikeastaan yhtään hiljaista hetkeä. Olin kuitenkin olettanut, että parintuhannen asukkaan yhteisössä Intian maaseudulla olisi öisin hiljaista. Oletin väärin.

Osa yön äänistä on tuttuja ja arvattavia: autoja ja muita moottoriajoneuvoja. Campinasin illoista ja öistä tuttuja autojen varashälyttimiä, tööttäyksiä tai eri syistä johtuvia pamahduksia ei sentään ole [vielä] kuulunut.

Yöaikaan kuuluu myös todella paljon eri eläinten ääniä: koirien haukuntaa, lintujen karjumista ja kiljumista sekä tunnistamattomia ääniä, mm. ulvontaa. Ulvonta on kuulemma kettujen paikallissukulaisten tapa kommunikoida. Eläinten äänistä selvästi eniten riittää yöstä toiseen koirien haukuntaa. Osa haukkujista lienee kulkukoiria, osa puolestaan vartijoiden koiria.

Aika ajoin kuuluu myös pilliin vihellyksiä. Teoriamme on, että alueella partioivat vartijat puhaltelevat pilleihinsä viestiäkseen toisilleen. Näkökulmasta riippuen pelottavampia tai jännittävämpiä ovat kuitenkin yön pimeydessä kuuluvat keskustelupätkät, huudot ja niitä seuraavat nopeat juoksuaskeleet.

Alkuvaiheen hämmästelyjä

Ylimakeus. Tee, mehut, jälkiruuat jne. ovat maultaan ylimakeita. Sokeria annostellaan surutta.

Murot kuumalla maidolla. Muroihin laitetaan täällä kuumaa maitoa. Myös hotellissa, jossa asuimme muutaman päivän, oli murojen (ja myslin) kanssa tarjolla kuumaa maitoa. (Kylmää maitoa saa kyllä erikseen pyytäessä.)

Moskiitot. Campinasissa Brasiliassa moskiitot tulivat kevään myötä ja kesällä niitä oli ärsyttävyyteen asti. Talvella moskiittoja ei käytännössä ollut. Babralassa on meneillään talvi, mutta moskiitot eivät tunnu sitä ymmärtävän. Ainakin niitä on runsaasti. 

+

Bonus: vasemmanpuoleinen liikenne

Seitsemäs kerta toden sanoo...

Viisumin lisäksi maahanmuuttomuodollisuuksiin kuuluu rekisteröityminen paikallisella poliisiasemalla 14 vuorokauden kuluessa saapumisesta. Rekisteröitymiseen tarvitaan passin ja viisumin lisäksi tukku muiden tahojen täyttämiä lomakkeita, mm. Hotel letter (hotelli täyttää lomakkeen, jossa ovat heidän tietonsa, minun henkilötietoni sekä tiedot siitä, millä aikavälillä olen hotellissa majoittuneena ja mihin osoitteeseen siirryn hotellista).

Hotel letter piti pyytää heti hotelliin tullessamme tiistaiaamuna. Alun perin rekisteröitymiseni oli tarkoitus hoitua keskiviikkona tai torstaina. Olimme majoittuneena samassa hotellissa syyskuisella käynnillämme. Minulta ei tarkistettu osoitetietoja ja niinpä ensimmäisessä versiossa kotiosoitteekseni oli merkitty Campinasin osoite ja lomakkeen mukaan olin sinne myös suuntaamassa tämän reissun jälkeen. Toisessa versiossa nämä tiedot oltiin korjattu.

Rekisteröitymisen siirryttyä maanantaille jouduimme pyytämään uuden Hotel letter –lomakkeen, sillä aiemmassa oli väärä hotellista uloskirjautumisajankohta (torstai 25.1.). Kolmannessa versiossa oli oikea uloskirjautumisajankohta, mutta väärä syntymäpäivä, viisumityyppi ja maahantulon syy. Lisäksi kotiosoitteekseni oli taas merkitty Campinasin osoite ja – arvaatte varmaan? – sinne olin lomakkeen mukaan suuntaamassa tämän reissun jälkeen.

Neljännessä versiossa kaikki muu oli oikein paitsi viisumityyppi ja maahantulon syy. Hotellivirkailijan mukaan lomakkeessa ei ollut minun viisumini kaltaista vaihtoehtoa ja sen vuoksi oli pakko valita turistiviisumi. Tämän valinnan jälkeen myös maahantulosyyni oli automaattisesti tietysti väärin.

Poistuimme paikalta arvellen, että hankaluuksia olisi luvassa, koska viisumini ei ollut lomakkeeseen merkattu turistiviisumi. Olimme oikeassa. Jyrin työnantajan puolesta maahantuloasioita hoitava konsultti ilmoitti, että Hotel letter -lomakkeen tietojen pitää olla täsmälleen oikein myös viisumityypin osalta. Konsultin mukaan lomakkeessa on tarjolla kaikki viisumivaihtoehdot. Siispä palasimme takaisin respaan.

Viidennessä versiossa viisumityyppi ja maahantulosyy olivat oikein, mutta kotiosoitteeni oli siirtynyt taas Campinasiin ja sinne olin lomakkeen mukaan täältä lähtemässä. (Tässä vaiheessa hotellivirkailija kertoi pyytämättä, että lomake pitää jokaisella kerralla täyttää uudestaan alusta asti.) Kuudennessa versiossa osoite oli oikein, mutta syntymäaika väärin.

Seitsemännessä versiossa kaikki tiedot olivat oikein.

(Rekisteröityminen tehtiin tänään poliisiasemalla. Kun olemme asettuneet Babralaan, meidän täytyy kuulemma rekisteröityä vielä kertaalleen.)

****

Lähdemme varhain huomisaamuna kohti Babralaa. Ainakaan heti ensimmäisinä päivinä minulla ei tule olemaan verkkoyhteyttä käytettävissäni tilapäismajoituksessa – blogin päivitykseen tulee pieni tauko.

Sumuisia ja viileitä päiviä

Olemme asuneet viimeiset viisi päivää hotellissa Gurgaonissa, aivan Delhin kyljessä. Sumua on ollut aamuisin vaihtelevasti – perjantaina näkyvyys oli huonoimmillaan. Sumu hälvenee jonkin verran päivän mittaan ja näkyvyys paranee. Vasta tänään sunnuntaina näimme ensimmäisen kerran sinitaivasta.

Jo syyskuussa, ensimmäisellä kerralla täällä käydessäni, havaitsin ilman haisevan. Nyt haju tuntuu pahentuneen. Haju ja sumu liittyvät toisiinsa kiinteästi. Kävelylenkit on tullut hoidettua hotellin kuntosalilla; savusumuinen ulkoilma ei suoranaisesti houkuta.

Täällä on talvi ja varsinkin aamuisin lämpötilat ovat melko alhaisia, sillä öisin lämpötila laskee alle kymmeneen asteeseen. Päivisin on muutaman tunnin ajan lämmintä, noin 20-25 astetta. Sää viilenee iltaisin nopeasti.

Paikallisten talvipukeutuminen tuo mieleen kokemuksemme Campinasissa. Vaikka meidän mielestämme parinkymmentä astetta on jo melko lämmintä (ainakin Suomen kesässä!), täällä pukeutumista näyttävät hallitsevan toppatakit, toppaliivit, villakaulaliinat, talvikengät jne.

Tästä se lähtee…

Lähdemme tänään iltalennolla Intiaan, olemme muuttamassa puolison työkomennuksen takia Babralaan. Tarkoitukseni on kirjoittaa blogia; tosin ainakin alkuvaiheessa nettiyhteyden kanssa tullee haasteita.   

Nettiyhteydet eivät liene ainoita asioita, joissa on haasteita luvassa. Ensimmäisenä tietysti jännittää kaikkien vaadittavien viranomaistapaamisten hoituminen. Niiden jälkeen voikin alkaa odotella muuttokuormaamme, joka on (toivottavasti) matkalla jossain päin maailmaa Brasiliasta kohti Intiaa. (Viimeiset reilut puolitoista vuotta olemme asuneet Campinasissa, Brasiliassa. Pidin tuon ulkomaankomennuksen ajan blogia nimeltä Ola Campinas.)  Tutustumiskäynnillä paikanpäällä Babralassa syyskuussa näimme jo tulevan asuntomme. Aluksi asumme kuitenkin tilapäismajoituksessa – kotimme on nimittäin vielä kalustamatta.

Syyskuun reissusta jäi mieleen hiostava kuumuus (aivan erilainen kuin Campinasissa) ja se, että taisin suhtautua hieman huvittuneesti paikallisen asukkaan varoitukseen kylmistä talvikeleistä. Jyri kävi Babralassa toissa viikolla ja kertoi kauhutarinoita siitä, miten kylmää paikanpäällä talvella on. Meidän tilapäismajoituksemme ei poikkea muista asunnoista: ei eristeitä tai varsinaista lämmitystä ja yksinkertaiset ikkunat. Niinpä lämpötilan ollessa öisin alle kymmenen astetta ja päivisinkin vain muutaman tunnin parinkymmenen asteen tuntumassa, flanellipyjamat, villasukat ja neuleet ovat tarpeellisia. Ulkona oleva uima-allaskin täytetään kuulemma vasta maaliskuussa – kuka nyt haluaisi/voisi uida talvella ulkona…?