Itsenäisyyspäivä

Asuessamme Norjassa ja Brasiliassa itsenäisyyspäivän viettoon kuului juhlinnan seuraaminen etänä Ylen ja somen avulla. Verkkoyhteydet täällä toimivat parhaimmillaankin melko epävarmasti. Tälläkin viikolla wi-fi -yhteytemme oli ollut alhaalla jo useamman päivän, mutta toivoimme sen toimivan itsenäisyyspäivänä edes hetken aikaa. Toive ei toteutunut.

Mobiilidatan epävarmuudesta johtuen Ylen lähetys toimi aina muutaman minuutin kerrallaan, sitten pysähtyi kuva, vaikka ääni kuului ja sitten äänikin lakkasi toimimasta. Muutaman yrityksen jälkeen luovutimme.

Olimme onneksi päässeet juhlimaan itsenäisyyspäivää hyvissä ajoin. Jo viikkoa aiemmin Suomen suurlähetystö Delhissä järjesti vastaanoton, jossa samalla kertaa juhlistettiin lähetystörakennuksen tupaantuliaisia (pitkäkestoisen remontin jälkeen) ja itsenäisyyspäivää.

Vastaanotto oli torstai-iltana. Samalle päivälle osui maanviljelijöiden mielenosoitusmarssi Delhiin, joten lähdimme Babralasta jo aamulla. Koska Delhin liikenne on yleensäkin kaoottista, olimme varanneet hotellihuoneen läheltä lähetystöämme.

Lähetystön vastaanotto oli juhlava, rento ja hauska sopivassa suhteessa. Väkeä oli paikalla (oman arviomme mukaan) parisen sataa. Juhlat olivat puutarhassa, joka oli saatu tunnelmalliseksi mm. kauniilla valoilla. Suomesta muistuttivat Ulkoministeriön emojit, joissa saattoi kuvauttaa itsensä sekä isolla kankaalla pyörinyt Suomea markkinoiva lyhytelokuva. Intian laivaston orkesteri soitti – musiikkivalikoimassa oli kaikkea argentiinalaisesta tangosta Europeen.

Tapasimme vastaanotolla mielenkiintoisia ihmisiä niin Intiasta, Islannista kuin Suomestakin. Osa tapaamistamme suomalaisista oli vain käymässä työmatkalla Intiassa, osa asuu täällä työn tai opintojen takia. Asuinpaikkamme hämmästytti kaikkia sen jälkeen, kun olimme aina sen ensin kartalta näyttäneet. Kävi ilmi, että sattumalta eräs intialainen naishenkilö, jonka kanssa keskustelimme, oli kotoisin läheltä Babralaa. Hän toivotti meille jaksamista asuinpaikassamme!

Brasiliassa ja jopa Norjassa asuessa iski koti-ikävä päälle – kummassakin kertaalleen ja erittäin voimakkaana. Intiassa asuessa koti-ikävä koin ensimmäisen kerran edellisenä viikonloppuna ennen lähetystön vastaanottoa. Lähetystön vastaanotto pahensi tietysti tilannetta: vielä pari päivää sen jälkeenkin olo tuntui hieman haikealta Suomea ja kaikkea siihen käsitteeseen ajatuksissani sisältyvää muistaessa. En tiedä, laukaisiko kaipuun markkinointielokuvassa aika ajoin näkyneet tutut paikat Helsingistä, ylipäätään suomalaismaisemat, suomen kielen puhuminen pitkästä aikaa muidenkin kuin Jyrin kanssa tai kaiken tämän yhdistelmä. Emme ole päässeet osallistumaan mihinkään expattien toimintaan asuinpaikkamme takia. Arki-iltana oleva lyhytkin tilaisuus tarkoittaisi käytännössä minimissään vuorokauden mittaista reissua ja hotelliyöpymistä. 

(Wi-fi -yhteys saatiin vihdoin toimimaan edes normaalilla tasollaan eilen illalla. Saimme ensin ohjeeksi testata laitteessa olevan sim-kortin toimintakyvyn siirtämällä sen puhelimeen. Sen jälkeen ilmoitettiin, että sim-kortti tarvitsikin vain irrottaa ja laittaa uudestaan paikalleen. En tiedä, auttoiko tuo toimenpide paljonkaan. Enemmän taisi vaikuttaa se, että Jyrin työnantajalla havaittiin wi-fi -laskun jääneen maksamatta ja maksu hoidettiin.)

Paluu Babralaan

Palasin eilen Babralaan. Olin pysynyt mukana alueemme asioissa, sillä soittelimme tai viestittelimme Jyrin kanssa tietysti päivittäin, mutta sen lisäksi myös kaksi naapuriamme lähettelivät minulle viestejä. Heidän viesteissään pääpaino oli erityisesti alueen tapahtumissa, joihin en – näkökulmasta riippuen – päässyt/joutunut osallistumaan.

Ajattelin kuten viestejä lähetelleet naapurimme, että neljän viikon poissaolon jälkeen arki ja asuminen täällä vaatii taas totuttelua. Totutteluvaihe oli nopea: Jyri tuli Gurugramiin minua vastaan ja kävimme kotimatkalla supermarketissa. Meteli, innokkaat myyjät ja meitä tuijottavat muut asiakkaat palauttivat nopeasti mieleen kauppareissujen lievän ahdistavuuden. Eilen illalla kotonamme mobiiliverkko toimi vain hetkittäin, wi-fi ei lainkaan. Säätilaa tuskin saattoi syyttää – monsuunikausi on jo ohi, eivätkä televisiolähetyksetkään pätkineet.

Sisäpihamme on ollut neljä viikkoa luonnontilassa, koska täällä ei ole aamuisin ollut ketään. (Kulku muurilla rajattuun sisäpihaan on vain olohuoneemme kautta.) Ilmeisesti puutarhurien työlistoja ei voi muuttaa millään tavalla. Puutarhuri tekee lauantaisin täysimittaisen työpäivän, mutta hän ei ollut kertaakaan yrittänyt lauantai-iltapäivällä Jyrin töistä tultua päästä hoitamaan sisäpihaa. Tänä aamuna puutarhuri olikin hyvin ilahtunut nähdessään minut viemässä roskapusseja jäteastiaan. Hän selitti heti (hindiksi, tietysti) tulevansa kitkemään sisäpihan kukkapenkit ja kastelemaan nurmikon ja muun kasvillisuuden.

Myöskään pesulapalvelua hoitava mies ei ollut pystynyt muuttamaan aikataulujaan, eikä ollut reagoinut Jyrin lähettämiin tekstiviesteihin. Emme tiedä, oliko syynä lukutaidottomuus tai puutteellinen englannin taito. Lopulta pyykkitoimitus onnistui, kun lähetin Helsingistä viestin intialaiselle naapurillemme. Hän puolestaan soitti pyykkimiehelle ja pyysi toimittamaan pyykkimme heille. Seuraavana aamuna sain tiedon, että Jyri voisi hakea pyykkimme töistä tullessaan naapuriltamme ja näin tapahtuikin. Naapurimme mielestä oli ollut naurettavaa yrittää hoitaa asiaa lähettämällä tekstiviesti pyykkärille.

Seuraavaksi aion tilata meille viikonlopuksi kanaa. Edelliset toimitukset ovat joko myöhästyneet tai menneet väärään paikkaan, odotukseni onnistumisesta eivät ole korkealla. Kanacurryn sijaan voimme siis syödä sunnuntaina ehkä kasviscurrya.

Verkossa ja verkotta

Meitä varoitettiin Intiaan muuttaessamme, että nettiyhteys saattaisi olla alkuvaiheessa huono tai puuttua kokonaan. Varoitus oli turha, asuessamme ensimmäiset kuukaudet tilapäismajoituksessa, verkkoyhteys oli itse asiassa melko varma ja toimiva. Muutettuamme omaan asuntoon verkkoyhteys on ollut melko epävarma ja toimimaton.

Jyrin työnantajan edustajat suosittelivat hankkimaan mobiilidataliittymän, oman hotspotin kotikäyttöön. Samanlainen ratkaisu oli ollut käytössä tilapäismajoituksessa. Brittinaapurimme päätyivät hankkimaan muuttonsa jälkeen samanlaisen mobiilidataliittymän kuin meillä jo oli. Nettiyhteyden ongelmatkin ovat olleet alusta asti meillä ja briteillä samanlaisia: Jos yhteys ylipäätään toimii, se toimii parhaiten aamuisin; iltapäivisin ja iltaisin ei yleensä lainkaan. Nettiyhteyttä ei ole välillä päiväkausiin (nyt on taas mennyt useampi päivä ilman nettiyhteyttä kotona – onneksi osui reissu lähikaupunkiin ja pääsy hotellin wi-fiin tälle viikolle). 

Jyrillä ja minulla on intialainen puhelinliittymä. Puhelimen mobiiliverkko vaikutti parhaalta yhteydeltä – pari viikkoa. Sittemmin olemme oppineet, että mobiiliverkko toimii toisinaan jopa päiväkausia ihan luotettavasti, mutta saattaa olla toisaalta toimimatta myös päiväkausia. Mobiiliverkko saattaa myös toimia muutaman minuutin pätkissä muutaman kerran vuorokaudessa.

Jyrillä ja minulla on saman operaattorin liittymä. Joinain aamuina Jyri saa ladattua päivän lehden ilman ongelmia, kun taas minun puhelimessani ei mobiiliverkko toimi lainkaan. Toisinaan tilanne on päinvastoin. Ainoastaan yhteyden toimimattomuuden ennustamattomuus on ennustettavissa. 

Olemme verkossa ja verkotta.